keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Suihkepullosta mielenrauhaa

Pääsiäinen taisi tuoda kevään ainakin Etelä-Suomeen. Näin tuumasin eilisaamuna pyöräillessäni tuli hännän alla töihin ja todetessani, että vaikka töihin lähtö viivästyi ikävästi, ehdin kuitenkin määränpäähäni juuri sopivasti, kun matkanteko kävi aiempaa joutuisammin eikä jäisten tienpätkien takia tarvinnut enää turhaan jarrutella. Vielä selvempi kevään merkki oli nähtävissä iltapäivällä kotiin pyöräillessäni: nuoret olivat löytäneet tiensä talven jälkeen skeittipuistoon ja nauttivat lämpimästä auringonpaisteesta kaveriporukassa skeittaillen. Kotona taas olen huomannut, kuinka linnut ovat yhtäkkiä ruvenneet taas laulamaan.

Kevään tulon voi huomata myös hevosmessuista. Maaliskuun GoExpo meni jo, mutta ensi viikonloppuna Tampereella pääsee nauttimaan Suomen suurimpien hevosmessujen annista. Näytteilleasettajien listaa tutkiessani silmiini osui jo tutuksi tullut hevostarvikeliike Börjes Kotimäki. Kevään tulo tarkoittaa monille myös kilpailukauden aloittamista, ellei sitä ole aloitettu jo hyvissä ajoin talvikuukausien aikana. Miten Börjes Kotimäki ja hevoskilpailut sitten liittyvät toisiinsa? Yhteinen tekijä on Hey Sport Schaum Aktiv-Reiniger -suihke.

Olen ikävien tapahtumien kautta päätynyt aikoinaan pohtimaan omaa suhtautumistani hygieniaan hevostellessani. Jokainen on vastuussa itsestään ja tekemisistään, ja useilla eri talleilla käydessäni minä en halua olla se, joka kantaa mukanaan tarttuvia tauteja tallista toiseen. Vaatteet totta kai vaihdetaan tallien välillä, mutta kaikkea ei voi heittää pesukoneeseen tai pestä edes käsin. Virkon S puolestaan olisi turhan tujua tavaraa kuvauskauden ollessa kuumimmillaan jopa viikottaiseen käyttöön ja "vain varmuuden vuoksi", mutta jollain tavalla olen halunnut kenkäni, laukkuni ja valokuvausreppuni desinfioida tai puhdistaa, kun pesukonekäsittely ei tule kysymykseen. Hey Sport Schaum Aktiv-Reiniger -suihke on ollut tähän tarkoitukseen erinomainen: helppo, kätevä ja nopea tapa puhdistaa myös arkoja materiaaleja silloin, kun lähtökohtaisesti vierailun kohteena olleella tallilla ei ole ollut tarttuvia tauteja. Olen kokenut lisäksi melko riittoisan suihkepullon hinnaltaan kohtuulliseksi - vajaa 15 euroa useamman kuukauden mielenrauhasta. Yksi huono puoli suihkeessa kuitenkin on: huono saatavuus. Tässä kohtaa kuvaan astuu Börjes Kotimäki, joka on harvoja löytämiäni liikkeitä, joista tätä suihketta Suomessa saa. Littoisten sijaintinsa vuoksi Börjesin valikoima olisi muuten ulottumattomissani, mutta onneksi heillä on toimiva verkkokauppa ja sen kautta suihkepullopaketit ovat löytäneet myös minun kotiovelleni.

Näin kuvaus- ja kisakauden alkupuolella - tai tietenkin mieluiten jo ennen alkua - on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, onko omalla kohdalla uhrattu tarpeeksi ajatuksia hygienialle ja huolehdittu siitä omalta osalta riittävästi. Jos tuntuu, että pesukoneen lisäksi jokin täsmäiskuihin sopiva mielenrauhoittaja olisi paikallaan, kannattaa käydä viikonloppuna piipahtamassa Börjes Kotimäen pisteellä messuilla, josko heillä sattuisi olemaan näitä suihkepulloja mukanaan.

Eri talleilla käyvien eläinlääkärien, kengittäjien ja muiden hevosalan ammattilaisten hygieniatoimenpiteisiin en puutu: luotan siihen, että heillä on tietoa ja osaamista toimia kulloinkin asian vaatimalla tavalla. Sen sijaan kuulisin mielelläni, ovatko muut hevosia valokuvaavat ja mahdollisesti myös itse ratsastavat kiinnittäneet hygienia-asioihin huomiota ja minkälaiset puhdistusoperaatiot on koettu tarpeellisiksi.


Kun nahkaiset lempiratsastushanskani osoittautuivat erinomaisiksi myös valokuvauspuuhissa, ei 
auttanut muu kuin hankkia huushollin ensimmäinen nahkasaippua puhdistussuihkeiden kaveriksi:
 josko hanskat kestäisivät puhdistuskäsittelyn ja vesipesun paremmin ja käytössäkin pidempään.

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Kukkaistyttö ja hevonen

Kukkaistytön ja tämän hevosen kuvallinen tarina saa jatkoa.






Jos kaipaat tekstiä tapahtumista kuvien tueksi, tarina valokuvien takaa on luettavissa Kaktun ja Futuran omasta blogista.

P.S. Blogin nuorimmille lukijoille muistutuksena: Ethän kokeile tätä itse! Turvallisuus ennen kaikkea, ja kypärä on syytä pitää päässä aina ratsastaessa.

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Kultainen hetki






Aikainen lintu nappaa madon, kuten vanha sanonta kuuluu. Kyllä kannatti herätä kellon näyttäessä vielä oikeastaan aamuyötä ja olla liikkeellä jo ennen auringonnousua, sillä näitä auringon kultaisiksi maalaamia hetkiä ei voita mikään. Kun upeaan säähän lisätään vielä mahtavat mallit, kyllä kannatti herätä, vaikken mikään aamuvirkku olekaan. Suuret kiitokset valokuvien ihanalle parivaljakolle!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Katse kohti taivasta


Viime aikoina taivaalle on tullut tähyiltyä aiempaa ahkerammin. Ei minusta maisemavalokuvaajaa pitänyt tulla, mutta auringonlaskujen valokuvaaminen on kieltämättä hienoa: yksi ja sama maisema voi päivästä riippuen näyttää aivan erilaiselta. Tänään hieman ennen auringon laskemista satuin katsomaan ikkunasta ulos ja huomioni kiinnittivät auringonsäteet, jotka valaisivat pilvien alaosan. Pilvet roikkuivat raskaina aivan puiden latvojen tuntumassa, mutta tummien pilvien yläpuolella näkyi kaistale auringonsäteiden valaisemia pilviä sekä pilvetöntä sinistä taivasta. Pilvien kerrostuneisuus näkyi hyvin selvästi, selvemmin kuin yleensä. Jännittävää huomata, kuinka luonto muovaa tutusta maisemasta kerran toisensa jälkeen aivan uudennäköisen!

torstai 17. maaliskuuta 2016

Esteratsastusta Ainossa 13.3.2016

Ja ahaa-elämyksiä maneesikuvauksen suhteen!


Kisakuvauskausi avattiin viime sunnuntaina Ratsastuskeskus Ainon hienoissa puitteissa esteratsastuksen merkeissä. Mietin viimeiseen asti, kannattaako minun lähteä Järvenpäähän asti maneesikuvanlaadun takia ja mahtaako maneesissa valokuvaamisestani tulla mitään, kun edellisestä kerrasta on monta kuukautta aikaa ja taidot sen myötä enemmän tai vähemmän ruosteessa. Onneksi lähdin, sillä hienojen puitteiden, mukavien ihmisten tapaamisen ja tietenkin taitavien ratsukoiden seuraamisen lisäksi sain yhden tärkeän mutta odottamattoman opetuksen: myös maneesissa voi saada hyviä kuvia, jos vain kaikki palaset loksahtavat kohdilleen, ja sunnuntaina ne vihdoin kolmatta ja minun osaltani viimeistä luokkaa kuvatessani loksahtivat. Ehkei maneesikuvausta kannatakaan vältellä kuin ruttoa vaan jatkaa harjoituksia uusien ahaa-elämysten ja kivojen kuvien toivossa.





Järvenpään reissu oli niin onnistunut, että Ainossa tulee varmasti käytyä toistekin. 
Suuret kiitokset Ratsastuskeskus Ainolle kilpailupäivästä ja lämpimästä vastaanotosta!

P.S. Jos kaipaat kuvia Ainon kilpailuista, valokuvasin luokat 7, 8a ja 8b sekä luokan 6 palkintojenjaon. Näistä luokista kaikki julkaisukelpoiset kuvat ovat esillä ja ostettavissa omaan käyttöön täällä. Ensimmäistä kertaa kuvien ostaminen onnistuu siis verkkokauppatyyliin ja toivon mukaan sekä nopeuttaa että helpottaa kuvien ostamista, ja mielenkiinnolla teen havaintoja, täyttääkö kuvatilaus.fi:n palvelu tehtävänsä ja kannattaako sitä näin ollen käyttää jatkossakin.

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Keväinen metsä

Edellisen postauksen valokuvissa lähimetsä oli kuvattu harmaana päivänä ja jalat maassa. Miltä sama metsä näyttää puunlatvojen tasalta katsottuna? Entä aurinkoisena päivänä keskellä kirkasta päivää sekä auringonlaskun aikaan? Vastaukset löytyvät tämän postauksen kuvista.


En tiedä, mistä nuo raidat taivaaseen tulivat, mutta jotenkin ne tuovat kuvaan lisää syvyyttä. Liekö kamera häiriintynyt kirkkaasta auringonvalosta vai mahtavatko juovat olla lentokoneiden jäljiltä, mene ja tiedä... Tai sitten onnistuin tekemään ne tietämättäni aivan itse.



Mikä onkaan kauniimpaa tähän aikaan vuodesta kuin vähitellen heräilevä luonto ja lisääntyvä vehreys?


Martti Servon ja Napanderin laulun sanoin: "Maailman sinisin taivas..." 


Täyskenno ja 200-millinen objektiivi eivät aivan riitä lintubongaukseen. Sen verran
 saa kyllä selvää, että juuri talitintti istuu kuusen latvassa, mutta lähikuvasta 
ei ole toivoakaan. Nyt olisi ollut käyttöä sille 150-600 mm:n objektiiville!


Muutamaa tuntia myöhemmin aurinko on jo kovaa vauhtia 
laskemassa ja maalaa maiseman kullanhohtoiseksi.

Olen haaveillut maisemakuvausretkestä Aulangolle, jossa näkemieni valokuvien perusteella on upeita metsämaisemia. Näyttää siltä, että auringonlasku saa kuitenkin myös ihan tavallisen kaupunkimetsän näyttämään satumaiselta. Ehkä maisemakuvausretket kannattaa sittenkin aloittaa kotinurkkien maisemista.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Metsän siimeksessä


Suomalaisessa suurkaupungissa - tai ainakin Suomen mittakaavassa suuressa kaupungissa - on se hyvä puoli, että voi yhtä aikaa asua sekä kaupungin keskustassa että lähellä luontoa. Suuren osan elämästäni olen asunut lähellä metsää, ensimmäisissä kodeissani oikeastaan aivan metsän reunassa. Muutaman viime vuoden asuin niin keskustassa kuin vain voi asua, ja useimmiten ikkunasta ja parvekkeelta sai tuijotella autoja, liikennevaloja tai talonseiniä ja -kattoja. Onneksi tuolloin oli lyhyt kävelymatka joelle ja luonnon keskelle. Tämä kaupunkilaistyttö oli kuitenkin onnesta soikeana, kun muuton myötä pääsi takaisin lapsuudesta tuttujen maisemaelementtien keskelle: Ikkunasta ja parvekkeelta näkyy jälleen metsää silmän kantamattomiin, ja silloin tällöin saattaa sopivasta kulmasta katsottuna nähdä kerrostalojen takaa esiin ilmestyvän junan vilahtavan näkökentässä. Olen odottanut kovasti kevättä muun muassa valon lisääntymisen takia, ja luontovalokuvaukselle omiaan oleva asuinpaikka saa odottamaan kevättä ja totta kai tulevaa kesää entistä enemmän.


Reilu vuosi sitten hakkasin päätäni seinään yrittäessäni saada kompaktikameralla kivoja pisarakuvia, mutta kameran tarkennus aiheutti harmaita hiuksia ja lopulta niin suuren kyllästymisen kompaktikameran rajallisuuteen, että huusholliin hankittiin kunnon järjestelmäkamera. Niinpä pahoittelen jo tässä vaiheessa postausta, että pisarakuvien suhteen valokuvaus lähti hieman käsistä ja pisaroita on ihailtavana monesta eri kulmasta...


Asutuksesta huolimatta lähimetsä on saanut olla yllättävän luonnontilaisena, 
eikä parhaimmillaan ihmisen läsnäoloa edes huomaa.




Kun lunta on vielä maassa ja koivujen oksat vain lehdettömiä rankoja, 
kuuset ja männyt vihreissä neulaspuvuissaan ilahduttavat vehreydellään.




Vaikka sää oli ikävän harmaa kuten yleensä silloin, kun innostun lähtemään päivälenkille kameran kanssa, se ei haitannut KUVA&KAMERA -messuilta hankitun makrofiltterin testaamista. Siinä, missä pisaroiden perässä tuli varvisteltua kohti yläilmoja oikein urakalla, puolukanvarpujen ja pienten kivien äärellä kyykisteltiin melkein nenä kiinni kuvauskohteessa. Kapea syväterävyysalue yllätti jälleen, vaikka olin yrittänyt säätää aukkoa pienemmäksi edellistä makrokuvauskokeilua terävämpien kuvien toivossa. Lopputulos oli kyllä parempi kuin viimeksi, mutta harjoituksia jatketaan edelleen. Kun kukat alkavat kukkia, makroiluharjoitukset ovatkin mitä mainioin tekosyy laittaa kukkakuvia esille joka tuutista!

torstai 10. maaliskuuta 2016

Hevoset 2016 -messut Tampereella

Jilla kirjoitti vähän aikaa sitten blogissaan, kuinka hevosnaisella riittää näin kevätaikaan vientiä. Kieltämättä tuntuu, että kun yhdet messut ovat ohi, saa jo aloittaa seuraaviin messuihin valmistautumisen. Seuraavat messut, joihin me molemmat viittaamme, ovat tietenkin Hevoset 2016 -messut Tampereella. En ole henkilökohtaisesti käynyt Tampereen hevosmessuilla, mutta olen kuullut niistä paljon hyvää, ja totta kai messujen tituleeraaminen Suomen suurimmiksi hevosalan ammatti- ja harrastemessuiksi saa hevosihmisen kiinnostuksen heräämään. Niinpä nyt, kun minulla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus bloggaajana tehdä lähempää tuttavuutta Tampereen hevosmessuihin, täytyy tilaisuus käyttää hyväksi: Tulevista vuosista kun ei koskaan tiedä, mitä ne tuovat tullessaan ja mahdollistaako elämäntilanne myöhemmin reissaamisen Tampereelle asti vain hevosten perässä ("vain" siksi, että ensin työ ja sitten huvit ja hevoset kuuluvat omalla kohdallani tällä hetkellä enemmän jälkimmäiseen).

Tampereen hevosmessut järjestetään viikonloppuna 2. - 3.4.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa eli samassa rakennuksessa, jossa viime joulukuussa vietettiin yksi päivä Playssonin Blogiexpon merkeissä. Messuilla on nähtävää ja koettavaa niin ratsu- kuin ravihevospuolella ja messutarjonta on suunniteltu koskettamaan niin ammattilaista kuin harrastajaa näiden perheitä, tuttavia ja muita mukana olevia unohtamatta, joten jokaiselle hevostaustasta riippumatta pitäisi löytyä jotakin: on näytöksiä areenalla, tietopläjäyksiä seminaarien muodossa sekä monipuoliset mahdollisuudet ostosten tekemiseen.

Tampereen Messut Oy, joka on Hevoset 2016 -messujen takana, on tarjonnut minulle arvottavaksi kolme messuranneketta hevosmessuille. Yksi ranneke vastaa kahden päivän - siis koko hevosmessujen - messulippua yhdelle henkilölle, ja yhden rannekkeen arvo on 20 €. Arvontaan voi osallistua jättämällä tähän postaukseen kommentin ja mieluiten sähköpostiosoitteensa yhteydenottoa varten, mutta sähköpostiosoitteen voi toimittaa toki minulle myös sähköpostitse, jos sitä ei millään halua julkisesti esille. Jätäthän silti vähintään nimimerkkisi kommenttiin, sillä kerään arvontakoneen arvottavaksi nimet/nimimerkit vain postausta kommentoineista ja kaivelen sähköpostista yhteystietoja sitten tarvittaessa vasta arvonnan jälkeen.

Tiukan aikataulun vuoksi arvontaan voi osallistua vain lauantaihin 12.3.2016 klo 18.00 asti, jonka jälkeen pyrin olemaan pikaisesti yhteydessä voittajiin, jotta saan ajoissa ilmoitettua voittajien tiedot messujärjestäjälle. Jos voittajiin ei kuitenkaan saada vuorokauden sisällä yhteyttä, arvotaan käsiin jääneille messurannekkeille tarvittaessa uudet saajat. Tarkkailettehan siis viikonloppuna sähköpostianne, ja onnea kaikille messuranneketta halajaville arvontaan!

Kuvalähde Hevoset 2016 -messujen materiaalipankki

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Tunnelmia GoExpo-messuilta

Minuuttiaikatauluni KUVA&KAMERA-messujen luentojen seuraamista ajatellen meni jälleen kerran vähän hukkaan, sillä suuri osa suunnitelluista ohjelmanumeroista jäi näkemättä. Siinä, missä vuosi sitten istuin tiiviisti päivän kuuntelemassa luentoja, viime sunnuntain messupäivä kului rattoisasti kameratarvikkeita hipelöiden ja erityisesti erilaisia objektiiveja testaten. Suunnitelmien muuttumisesta huolimatta - tai ehkä juuri sen takia - messupäivä oli kuitenkin erittäin onnistunut ja sain paljon uutta tietoa ja uutta ajateltavaa, ja totta kai ammattivalokuvaajien luentojakin tuli seurattua ja kirjoitettua muistiinpanoja kynä sauhuten. Suuret kiitokset siis Messukeskuksen väelle ja messujen eteen töitä tehneille onnistuneista messuista!


Muistan jo viime vuonna käyneeni ihmettelemässä Kameratorin käytettyjen kameratavaroiden laareja, jotka olivat täynnä tavaraa eikä hinta hirvittänyt. Tuolloin minulla vain ei ollut kameraa eikä oikeastaan niin ymmärystäkään siitä, minkälaisia löytöjä olisin henkilökohtaisesti voinut Kameratorin pisteellä tehdä. Niinpä olin itsekin hämmästynyt, kuinka innostuin tuntikausiksi kaivelemaan pelkästään filtterilaaria ja tutkimaan, mitä jännittävää filtterien joukosta löytyisi. Olin juuri perjantaina sattunut toteamaan työkaverilleni, joka sattuu olemaan ammattivalokuvaaja, etten ole koskaan ostanut messuilta mitään, ja johan tuli tehtyä se ensimmäinen messuostos: vitosen makrofiltteri tyydyttämään suurinta hinkua hankkia kunnon makro-objektiivi. Toivotaan, että filtteri täyttäisi tehtävänsä mahdollisimman pitkään, jolloin lompakkokin kiittäisi.

Ensimmäisen messuilla tehdyn kameraostoksen vastapainoksi on todettava, että enpä ole ennen myöskään yrittänyt messuilla myydä vanhaa kameraani, mutta nyt myös sitä on kokeiltu. Tosin kauppojen hieromisessa kävi vähän niin kuin epäilinkin, että vanhasta kamerasta suurimman hyödyn saa tekemällä siitä puhtaasti opetusvälineen, mutta sen sijaan muista tarpeettomiksi käyneistä tarvikkeista oli helppo päästä eroon antamalla ne ilmaiseksi lahjoitettaviksi eteenpäin niitä tarvitseville. Niinpä kameravanhus lähti messupäivän päätteeksi takaisin kotiin ja odottelee nyt sitä aikaa, että ehdin kaivaa miehen ruuvimeisselikokoelman esiin ja tutkia, mitä siellä kameran sisällä oikein on.

Kunnioitusta herättävä Canon EF 800mm. Mahdoinkohan päästä 
kokeilemaan tällaista ensimmäisen ja viimeisen kerran elämässäni?

Kameratorin houkutuksista päästyäni olin jo vakaasti suunnistamassa kohti Docendo-lavaa kuuntelemaan luentoa, kun - kiitos rakkaan mieheni - eksyin jälleen alkuperäisestä suunnitelmastani: Satuimme kulkemaan JAS:n pisteen ohi ja mies totta kai iski silmänsä Canonin 800-milliseen objektiiviin, jota JAS:n edustaja antoi meidän ystävällisesti kokeilla ja näki peräti vaivaa madaltaakseen objektiivin jalustaa niin, että myös minä lyhyehkönä ihmisenä ylsin ottamaan omalla kamerallani ja tällä valtavalla objektiivilla testikuvan. Aikamme ihailtuamme objektiivia matka jatkui Sigman pisteelle, jossa oli liuta objektiiveja esillä ja niitäkin pääsi kokeilemaan oman kameran kanssa. Testasimme kiinteät 500- ja 300-milliset objektiivit sekä 150-600 -millisen putken, jonka perään minäkin olen haikaillut, tosin kilpailevan merkin versiona. Näin jälkeenpäin ei voi kuin todeta, että onneksi eksyimme myös Sigman objektiiveja kokeilemaan, sillä minulla ei ole ollut sen enempää Sigmasta kuin Tamronistakaan kovin korkeaa käsitystä, mutta viikonlopun kokemusten perusteella on aika päivittää tietoja ja korjata näkemyksiä: ainakin kokeilemamme sigmat tekivät todella hienoa jälkeä Canonin rungon kanssa, eikä enää ole lainkaan niin kiveenhakattua, ettei jokin seuraavista objektiivihankinnoista voisi hyvinkin olla Sigma tai Tamron. Se tosin tuli myös selväksi, että seuraavaa objektiivia hankkiessa ei riitä, että tutkii netissä, minkälaisen objektiivin on aikeissa hankkia, vaan on mentävä paikan päälle kokeilemaan oman rungon kanssa: Ennen messuja olisin epäillyt Tamronin olevan näistä 150-600 -millisistä minun makuuni, mutta kun sekä Tamronia että Sigman C- ja S-malleja pääsi ihan itse kokeilemaan, sigmat veivät kyllä voiton. Kumpi sitten olisi enemmän mieleeni, Sigman C- vai S-malli, onkin huomattavasti vaikeampi kysymys, ja loppujen lopuksi kyse on makuasioista, joista ei sovi kiistellä.

Tällainen Sigman 150-600mm objektiivi syntymäpäivälahjaksi, kiitos!

Sigman ja Tamronin 150-600 -millisten objektiivien keskinäinen vertailu johdatti minut Tamronin pisteelle, jolle jämähdin pidemmäksi aikaa. Jälleen sain luvan kokeilla eri objektiiveja, ja sekä 15-30 -millisen että 24-70 -millisen Tamronin objektiivin kokeileminen sai järjestämään mielessäni olevaa ostoslistaa uusiksi ja muuttamaan ostoslistassa olevien objektiivien kiireys- tai tärkeysjärjestystä. Lisäksi Tamronin laajakulmaiset objektiivit tuntuivat niin hyviltä ja myös kuvanlaatu vakuutti siinä määrin, että myös Tamron merkkinä nosti osakkeitaan silmissäni oikein kohisten. Vaikka ne kymmenen vuotta vanhat tamronit ja sigmat ovat saaneet epäilemään näitä merkkejä, on yhdyttävä merkkien maahantuojiin siinä suhteessa, että tänä päivänä nämä objektiivit ovat aivan eri luokkaa kuin vuosikymmen sitten ja muutoksen suunta on ollut nimenomaan positiivinen. Canonilla taitaa sittenkin olla useampi varteenotettava kilpailija ainakin hinta-laatu -suhteen perusteella.

Kopterikamera, kuvauskopteri vai kamerakopteri? Kamerat ovat kovaa vauhtia siirtymässä 
taivaalle lintujen joukkoon, ja totta kai lennätyslaitteisiinkin piti käydä tutustumassa.

Objektiivitestausten jälkeen oli vihdoin ja viimein aika istahtaa kuuntelemaan luentoja. Valokuvaajan, valokuvakouluttajan ja tietokirjailijan, Tiina Puputin, varma esiintyminen ja positiivisuus tekivät suuren vaikutuksen, ja voisin sittenkin kuvitella vielä jonakin päivänä osallistuvani hänen valokuvauskurssilleen, vaikka olenkin pitänyt niitä arvokkaina: kaipa se niin vain on, että hyvästä täytyy myös olla valmis maksamaan. Valokuvauskurssia odotellessa voisi kuitenkin tehdä lähempää tuttavuutta Puputin valokuvausoppaiden kanssa, joista erityisesti hiljattain ilmestynyt POSE - Mallin asento ja ohjaaminen henkilökuvauksessa (Docendo, 2015) oli sunnuntain messuluennon aiheena.


Toinen kuuntelemani luento käsitteli luovaa valokuvausta ja luovuutta ylipäätään. Vasta 24-vuotiaalta mainosvalokuvaajalta Lauri Laukkaselta oli ilmestynyt teos Camp Creative – Luova valokuvaus ja kuvankäsittely (Docendo, 2015), jota luento mukaili, ja tuoreen teoksen esittelyn lomassa yleisö johdateltiin luovuuden alkulähteille ja tarjottiin vinkkejä oman luovuuden lisäämiseksi. Nuoresta iästään huolimatta myös Laukkanen oli hyvä esiintyjä ja luento hyvin mielenkiintoinen muutenkin kuin vain valokuvauksen näkökulmasta. Luulenpa, että niin Puputin kuin Laukkasenkin luentojen antiin palataan vielä myöhemmin perusteellisemmin omissa postauksissaan, sen verran ajatuksia ja hyviä näkökulmia valokuvaajat onnistuivat ainakin minussa herättämään.


Vuosi sitten olin niin haltioitunut päästessäni kuuntelemaan valokuvauksen parissa työskentelevien puheita, että kriittinen näkökulma unohtui ja vasta jälkeenpäin tajusin kuunnelleeni enemmän tai vähemmän myyntipuheita. Tänä vuonna panin merkille viime vuodenkin edestä, että itse asiassa ainakin kuulemieni luentojen ja puhujien vastajulkaistujen teosten nopean selailun perusteella luennot taisivat olla todellisuudessa kirjojen esittelyä tiiviissä muodossa, mutta ehkä tämä olisi pitänyt ymmärtää jo ohjelmatietojen pohjalta. Toisaalta, muistuttivathan valokuvaajat itsekin yleisöä useampaan otteeseen teoksistaan, joita oli mahdollista ostaa jo messuilta. Tämä osoittanee osaltaan, että valokuvaajan työ ei ole pelkkää valokuvaamista, vaan siihen saattaa valokuvaajan oman osaamisen markkinoinnin lisäksi kuulua olennaisesti myös tietokirjojen kirjoittaminen ja niiden markkinointi. Jos siis kaipaa lukuvinkkejä tuoreista valokuvausoppaista, messut ovat hyvä keino etsiä myös uutta ja mielenkiintoista luettavaa.



KUVA&KAMERA -messut pitivät tänä vuonna siinä määrin otteessaan, että Helsinki Horse Fair -messujen puolella tuli käytyä vain pikaisesti ja silloinkin lähinnä tervehtimässä tuttuja ja vilkaisemassa ohimennen niin ohjelma- kuin expotarjontaa. Playssonin ständiltä löytyi odotettavasti tuttuja ja iloisia kasvoja, ja samalla pääsin taas kerran ihastelemaan Kisamatkalla-pöydän upeaa asettelua. Iloinen yllätys oli myös Playssonin ständin välittömässä läheisyydessä ollut Ahdin tilan kepparisirkus, jonka luona kävi kova vilske ja meno vaikutti juuri niin sydämelliseltä ja lämpimältä kuin Ahdin tilalta postissa saapunut kirjekuori värikkään käyntikortin ja pikkuisen viestin kera antoivat ymmärtää.



Kerrassaan mukavat messut, nähdään taas ensi vuonna!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

KUVA&KAMERA -messuille

Noin kymmenen kuukautta sitten alkanut putkiremontti ja sen keskellä eläminen huipentui viime viikonvaihteessa pitkään ja hartaasti odotettuun muuttoon. Tasan viikko on nyt asuttu ihka uudessa asunnossa ja vähitellen alkavat tavarat löytää paikkansa ja koneet - myös pöytätietokone johtoineen ja härpäkkeineen - olla kasassa, vaikkakin tavalliseen päiväjärjestykseen ja muuttolaatikottomaan aikaan siirtymistä saa vielä odotella. Kiitos muuttohärdellin, myös loppuviikon GoExpo-messut Helsingin Messukeskuksessa ovat saaneet odottaa, mutta tänään on viimeinen tilaisuus lähteä katsomaan ja ihmettelemään messuja ja se tilaisuus täytyy käyttää tarkoin hyödyksi. Niinpä olen tänäkin vuonna tutkinut tarkkaan ohjelmaa, mitä Messukeskuksessa olisi tarjolla ja mitä ehdottomasti haluan nähdä ja kuulla, ja kerännyt tähän postaukseen poimintoja messuohjelman kiinnostavilta vaikuttavista ohjelmanumeroista.


Docendo-lavalla pääsee koko päivän kuuntelemaan erilaisia luentoja kuvasta ja kuvaamisesta ja luennoitsijoina ovat maan huipuiksi tituleeratut kuvaamisen ja kuvankäsittelyn asiantuntijat sekä Docendon kirjailijat. Erityisesti minua kiinnostaisivat Docendoforumin tarjonnasta nämä neljä luentoa otsikkonsa tai luennoitsijansa perusteella:

12:20–13:00 Photoshop Lightroom (Mika Karhulahti)

13:00–13:40 POSE – Mallin asento ja ohjaaminen henkilökuvauksessa, tarinoita kehittelystä, kuvauksista ja kirjasta (Tiina Puputti)

13:40–14:20 Camp Creative – Luovuuden anatomiaa (Lauri Laukkanen)

15.00-15.40 Makrokuvaus (Jukka Lehtonen)

KUVA&KAMERA -lavan luentojen aiheet kattavat niin Sonyn kamera- ja objektiiviesittelyt, Adoben (ilmeisesti jokavuotisen) tuote-esittelyn ja mainoksen Photoshopista ja Lightroomista ja niiden uusista ominaisuuksista kuin varsinaisia kuvausvinkkejä koskevat luennotkin katukuvauksesta kännykällä jääkiekkokuvaukseen. Koska kuuntelin jo vuosi sitten Adoben esittelyn, se saa jäädä tänä vuonna väliin, jotta pääsen kuuntelemaan jotain aivan uutta:

11:00 - 11:25 / 14:00 - 14:25 Herkkyys ja tarinankerronta kuvassa (Pasi Orrensalo, järjestäjä Fimeko Oy)

Tietoiskulavalla osa luennoista käsittelee ilmeisesti vain videokuvausta, mutta joukkoon mahtuu toki myös perinteisia valokuvausluentoja, joihin uskoakseni muun muassa Kirsi Mackenzien "Maisema kuvaan" kuuluu. Valokuvauksesta kiinnostuneille olisi lisäksi tarjolla Photoshop- ja Lightroom -vinkkejä, joiden hyödyllisyys tosin saattaa riippua siitä, onko kuulijalla käytössään tarpeeksi uusi versio ohjelmista, sillä vanhemmat versiot eivät sisällä kaikkia uusia hienouksia. Tietoiskulavan ohjelmasta mielenkiintoisimmiksi nousivat minun mielestäni juuri valokuvaukseen liittyvät luennot:

13:00 - 13:25 Adobe certified instructor: Photoshop/Lightroom CC tips & tricks (Juha Laamanen, järjestäjät Apple-käyttäjät ry ja Adobe User Group)

13:30 - 13:55 Kirsi Mackenzie – Maisema kuvaan (järjestäjä Kamera-Lehti)

Topshot-studion sunnuntain aiheina ovat actionlajien kuvaaminen, studiosalamien käyttö ja henkilökuvaus sekä värienhallinta. Voisin kuvitella action-kuvaamisen luennosta olevan mahdollisesti hyötyä myös ratsastusta kuvaaville, vaikka hevonen kuvauskohteena rajoittaa jo itsessään valaisumahdollisuuksia, kun salamia ei yleisesti ottaen kannata käyttää turvallisuusaspektin vuoksi. Tiina Puputin koulutukset puolestaan ovat käsittääkseni suosittuja ja kursseille päästäkseen saa kaivaa kuvettaan enemmänkin, joten messuilla olisi oiva mahdollisuus päästä kuuntelemaan myös Puputtia messulipun hinnalla. Lisäksi värienhallinta lienee sekä yleissivistävä että toivoisin saavani sieltä uutta ajateltavaa kalibrointilaitteen hankkimista silmällä pitäen. Koska monessa paikassa ei valitettavasti pysty olemaan yhtä aikaa, mielenkiintoisimmat luennot Topshot-studiolla olisivat varmaankin nämä:

10.30 - 11.00 / 15.00 - 15.30 Värienhallinan perusteet valokuvaajille (Sami Eskonlahti, Suomen Interfoto Oy)

12.00 - 13.00 / 14.00 - 15.00 Flash Fired – Näin alkuun studiosalamien käytössä ja henkilökuvauksessa (Tiina Puputti)
"Tällä demolla havainnollistetaan, kuinka pääset alkuun henkilökuvauksessa Elinchromen D-Lite kahden studiosalamalaitteen setillä ja muutamilla muilla lisävarusteilla. Setti kokoon, muutamia vinkkejä mallin ohjaukseen ja asetteluun, ja lisäksi kuinka ko. setillä rakennetaan henkilövalaisu pehmeällä valolla studiomaisesti. Ja jos ehditään, niin myös muutama vinkki, kuinka settiä voi hyödyntää miljööolosuhteissa."

Epson - Nikon työpaja on studiokuvauksesta kiinnostuneiden mekka monen tunnin ajan, sillä työpajoissa sekä kuvataan, käsitellään että tulostetaan kuvia. Varsinaisten työpajasessioiden lisäksi paikalla on ammattikuvaaja ja kouluttaja Seilo Ristimäki opastamassa valokuvaajan työnkulun eri vaiheissa.

11.30 Lapsikuva pehmeällä valolla (Mitja Kortepuro)

13.00 Kasvokuva kovalla valolla (Krister Löfroth, malli Shadow Self)

14.30 Pukumies akkusalamoilla (Vesa Tyni)

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä mainittakoon Nuoret Valokuvaajat, joiden pisteellä pääsee tutustumaan muun muassa nuorten omaan valokuvausyhteisöön, nuorille suunnattuihin valokuvausleireihin sekä erilaisiin valokuvausluentoihin. Koska olen itse valitettavasti jo ohittanut Nuorten valokuvaajien yläikärajan, suurin mielenkiintoni kohdistuu heidän järjestämiinsä valokuvausluentoihin ja -esityksiin:

11.00 - 11.30 Makrolinssin rakentaminen ilmaiseksi

15.00 - 15.30 Tähtivalokuvauksen perusteet

Jos kävit eilen kuuntelemassa Nuorten Valokuvaajien hääkuvausluennon ja kirjoitat luennon annista blogipostauksen tai artikkelin, minulle saa vinkata jättämällä vaikka tämän postauksen yhteyteen kommentin tai lähettää sähköpostiin linkin tekstiin - kiitos!

Kaiken edellä mainitun lisäksi messuilla pääsee tutustumaan uutuuksiin, tekemään ostoksia messuhinnoin, mikä tarkoittanee useiden tuotteiden kohdalla hyviä alennuksia, ottamaan itsestään valokuvia ilmaiseksi ammattivalokuvaajan kuvaamana, ... Lisäksi Kameratori Oy:n (osastolla 5e21) pisteellä on sekä valokuvaustarvikkeiden outlet että kameroiden ostopiste, joissa nimensä mukaisesti voi käydä ostamassa valokuvaustarvikkeita tai myymässä kameransa.


Myös hevospuolella Helsinki Horse Fair -messuilla on vielä tänäänkin paljon nähtävää ja koettavaa aina esteratsastuskilpailuista erilaisiin väliaikanäytöksiin, rotuesittelyihin, luentoihin ja demoihin sekä expoon, jossa pääsee tekemään hevosaiheisia ostoksia kameratarvikeostosten sijaan. Playsson.netin blogiportaalin artikkelista voi käydä kurkkaamassa viime hetken vinkit tai ottaa selvää (katso uusimmat blogipostauksen sivun oikeasta reunasta), mitä ajatuksia jo aiempina messupäivinä Messukeskuksessa vierailleille tiimibloggaajille on herännyt hevosmessujen annista.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...