tiistai 28. huhtikuuta 2015

Osallistu arvontaan! (15.5.2015)

Päätin järjestää arvonnan ensimmäistä kertaa Suvililja.netin historiassa. Valokuvausblogiin sopiva palkinto on ollut jo jonkin aikaa odottamassa vain sopivaa hetkeä päästä jakoon. Mikä olisikaan parempi syy järjestää jotakin uutta ja jännittävää kuin kevään valmistujaiset. Blogin kannalta taas merkittäviä, saavutettuja rajapyykkejä ovat yli kymmenen rekisteröitynyttä lukijaa sekä 5000 katselukerran ohittaminen. Myöskään 200 kommentin tai sadan postauksen rajaan ei ole enää kovin pitkä matka. Onhan tässä juhlistamisen ja kiittämisen aihetta kerrakseen!




Kuka saa osallistua?

Arvontaan osallistuaksesi sinun ei tarvitse olla blogini rekisteröitynyt lukija, vaan kaikki valokuvauksesta tai valokuvista vähänkään kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.


Miten arpoja saa?

  • Kerro, mitä valokuva (ei valokuvaus) sinulle merkitsee. » 1 arpa
  • Olet liittynyt blogini lukijaksi. » 1 arpa
  • Mainosta tätä arvontaa blogissasi ja laita osoite mainoksen sisältävään postaukseesi arvontaan osallistumisesi yhteydessä. » 1 arpa

Yksi ihminen voi siis saada korkeintaan kolme arpaa tähän arvontaan. Miksi kolme? Lisätään jännitystä ja arpojan työtä, kun jaossa on enemmän kuin yksi arpa per henkilö.


Miten osallistutaan?

Jätä kommenttina tähän postaukseen seuraavat tiedot: 
  • Nimesi tai nimimerkkisi sekä toimiva sähköpostiosoitteesi
  • Keräämäsi 1-3 arpaa
  • Palkintotoiveesi
Arvonnassa huomioidaan kaikki viimeistään 14.5.2015 klo 23.59 jätetyt osallistumiset.


Palkinto?

Palkintopotti koostuu kahdesta valokuvakehyksestä vaaleansinisin, metallinhohtoisin reunoin koristeltuna sekä kahdesta valokuva-albumista, joiden kannessa komeilee kamera. Arvontaan osallistuessasi saat toivoa, minkälaisen palkinnon haluaisit siinä tapauksessa, että voitat arvonnan. Mahdollisuutena on valita joko yksi valokuva-albumi ja -kehys samaan pakettiin tai vain toista tuotetta, sillä molempia ei ole pakko ottaa, jos ei esimerkiksi sinisistä kehyksistä pidä tai albumille ei ole käyttöä. Valintavaihtoehdot palkinnoille ovat siis seuraavat:

  • 1 x valokuva-albumi ja 1 x valokuvakehys
  • 1(-2) x valokuvakehys
  • 1 x valokuva-albumi

Arvonnan voittaja selviää puhtaasti arpomalla. Elättelen kuitenkin toiveita, että pääsisin palkitsemaan toisenkin arvontaan osallistuvan valokuvan merkitystä avaavan kommentin perusteella. Niinpä kannustan erityisesti vastaamaan kysymykseen "Mitä valokuva (ei valokuvaus) sinulle merkitsee?", sillä mielelläni palkitsisin oivaltavan tai muuten pohdinnaltaan erityisen ansiokkaan vastauksen. Siinä, missä ensimmäinen voittaja ratkeaa täysin objektiivisesti, toisen ratkaisee subjektiiviset mieltymykseni. Tämä toinen palkinto jaetaan kuitenkin vain siinä tapauksessa, että edellä mainittua kriteeriä vastaava kommentti löytyy jätettyjen kommenttien joukosta. Toivottavasti sellainen löytyy, sillä parhaita vastauksia olisi hienoa kerätä myös yhteen jälkipohdintoja varten.


Arvonta suoritetaan 15.5.2015. Otan voittajaan yhteyttä sähköpostitse mahdollisimman pian arvonnan jälkeen saadakseni yhteystiedot, joilla palkinto löytää tiensä oikeaan osoitteeseen. Voittajalla on viikko aikaa reagoida sähköpostiini: jos ei vastausta kuulu, uusi arvonta suoritetaan 23.5.2015.

Kiitos jo etukäteen kaikille arvontaan osallistuville ja onnea arvontaan!

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Kaktun ja Futuran estehyppelöt

Tulipa niin ikävä sää, että Poni-Haan kouluratsastuskilpailut saivat tältä viikonlopulta jäädä väliin: eihän sinne olisi kuivana päässytkään tässä vesisateessa, ja flunssaa ei auta lähteä hankkimaan, kun tärkeät hetket valmistumisen kannalta ovat käsillä. Ilman kuvauksia ei silti ole tänäkään viikonloppuna tarvinnut olla, sillä eilen pääsin taas seuraamaan Kaktun ja Futuran esteharjoituksia. Viikko sitten ratsukosta tuli otettua niin paljon kuvia, että erotellessani onnistuneita kuvia vähemmän onnistuneista alkoivat jo hermot olla koetuksella, kun aina vain oli satoja kuvia käytävänä läpi. Eilen yritin sitten painaa laukaisinta säästeliäästi, jotta jälkikäsittelyssä pääsisin hiukan edelliskertaa helpommalla. Kuinkas siinä sitten kävikään? Valokuvia tuli otettua vielä parikymmentä enemmän kuin viimeksi, mutta onnistuin sentään kiristämään seulaa onnistuneita otoksia valitessani, niin että loppujen lopuksi onnistuin kuin onnistuinkin karsimaan mielestäni vähemmän hyviä kuvia rankemmalla kädellä kuin viikko sitten. Tästä se lähtee, kun uskaltaa olla aiempaa kriittisempi!

Kaktun ja Futuran kuvauspäivä osui tälläkin kertaa hyvälle päivälle, sillä sää oli hyvä ja kohtuullisen lämmin. Aurinko paistoi kuin olisi ollut kesä, ja välillä oli suorastaan kuuma. Aurinkoisen sään ansiosta valokuviin saatiin kauniit ja kirkkaat värit ilman suurempia värisäätöjä Lightroomissa, mutta toisaalta vastavaloon kuvaamiseltakaan ei voinut välttyä. Nyt, kun olen suosinut RAW-tiedostomuotoa JPG:n sijaan ja oppinut käyttämään Lightroomin Shadows-nappulaa myös varjoja vähentävään suuntaan, myös vastavalokuvista sai kaivettua lisää värejä esille. Kuvausreissuni oli jälleen kaikin puolin onnistunut, siitä kiitos Kaktulle ja Futuralle! Ehkä seuraavalla kerralla harjoitellaan sitten esteiden sijaan jotakin muuta. Mitenhän lämminverinen ravuri taipuisi kouluratsastukseen?

Pienen ihmettelyn jälkeen innari ylittyi ongelmitta.

Kaktu ja Futura kokeilevat uudenlaista estettä, ja ainakin valokuvaajan silmin näyttää sujuvan hyvin.

Hyppäämisen riemua

Vaikka okserin korkeus jo hirvitti valokuvaajaa, ratsukko suoriutui siitä kerta toisensa jälkeen kuin vanha tekijä.

Kuinka paljon hevonen voikaan venyä laukassa heti hyppyä seuraavien askelten aikana, ...

... kun jo muutamaa askelta myöhemmin se on koonnut runkonsa hyppyä edeltävään muotoon!

Työt on tehty ja on aika hengähtää.

Lopussa kiitos seisoo!

Lisää kuvia eilisen kuvausreissulta on esillä kuvagalleriassa.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Koiranpäivä 24.4.

Valtakunnallista koiranpäivää vietetään joka vuosi 24.4, ja näin on tehty vuodesta 2007 lähtien. Tänä vuonna koiranpäivän teemana on "Hyvää elämää koiran kanssa - Vastuullista koirankasvatusta". Kennelliiton lanseeraaman koirien juhlapäivän taustalla on ajatus koiran merkityksestä ihmisen parhaana ystävänä. Koiranpäivä on myös otollista aikaa muistuttaa koiran erilaisista rooleista ihmisten elämässä ja koko yhteiskunnassa.


Hyvää koiranpäivää kaikille koirille ja koirien ystäville!

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Kilpailukausi pian avattu (PHR 26.4.2015)

Loppuviikosta on odotettavissa jännittävät hetket, sillä edessä on tämän vuoden ensimmäiset kouluratsastuskilpailut minun osaltani. Jännitystä ja innostusta vain lisää se, että kilpailuihin osallistuu useampi viime vuosien kilpailuista tuttu ratsukko - tai ainakin hevonen on tuttu, ratsastajia harvemmin tunnistan samalla tavalla - ja on hauskaa päästä seuraamaan 1-2 vuotta sitten kameran eteen sattuneita ratsukoita. Mielenkiintoista on myös päästä kilpailujen jälkeen vertailemaan vanhoja ratsukoista otettuja kuvia tuoreempien kilpailusuoritusten taltiointeihin. Toisin kuin odotin, kilpailusuorituksia päästään tällä kertaa seuraamaan maneesista käsin, vaikka toivoin ulkokilpailukauden jo alkaneen siinä määrin, ettei maneesien puolelle tarvitsisi enää mennä kameran kanssa. Poni-Haan maneesi on minulle kyllä entuudestaan tuttu, mutta valokuvauksen näkökulmasta en ole sen valoisuutta tullut aiemmin miettineeksi, joten nähtäväksi jää, kuinka maneesikuvaus sujuu. Kunhan kentän pohja ei pölise liikaa, olen - tai ainakin yritän olla - tyytyväinen.


KWPN-r. Zerleone esitteli taitojaan Laaksolla kesällä 2013, jolloin myös allekirjoittanut oli ensimmäisiä kertoja valokuvaamassa ratsastuskilpailuissa. Sunnuntaina kaunis kimo nähdään jälleen Sophia Backlundin ratsastamana.


Iloinen ja sympaattinen wpb-t. Bongraaf's Marca II jäi positiivisesti mieleen Husössä heinäkuussa 2013. Miltä hyväntuuliselta vaikuttanut poniratsukko mahtaa näyttää näin pari vuotta myöhemmin?


Suomenhevostamma Jallaralla ihastutti kesäkuussa 2014 Laaksolla, ja tämä kuva tammasta onkin yksi suurimmista suosikeistani viime vuoden otoksistani.


Noora Peltola ja FWB-t. Cassiopeia KS sattuivat kameran eteen kouluratsastuskilpailuissa elokuussa 2014. Ratsukko on kehittynyt paljon sitten viime kesän, ja innolla odotan Kootussa Ravissa -blogin tähtien näkemistä jälleen tositoimissa kouluradalla.


Löytyykö blogin lukijoista tai tänne muuten vain eksyneistä hevosihmisiä, jotka tavalla tai toisella osallistuvat ensi sunnuntaina Poni-Haan 4-tason kouluratsastuskilpailuihin?

HUOM. Nyt on hyvä aika ilmaista kiinnostuksensa (suvililjanet@gmail.com) omasta suorituksesta otettuihin valokuviin ja varmistaa, että kuvia on varmasti tarjolla sunnuntain kilpailujen jälkeen.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Kaktun ja Futuran luona

Pääsin viikonloppuna tositoimiin ja kokeilemaan ensimmäistä kertaa käytännössä, kuinka uusi kuvauskalustoni oikein toimii hevosvalokuvauksessa. Hyvinhän se toimi, ja mies sai kuunnella taas loppupäivän hehkutusta kameran ja objektiivin erinomaisuudesta: jälki oli juuri sellaista kuin odotin, ja iloiseksi yllätykseksi telezoomi (70-200 mm) oli juuri sopiva käytössä olleelle kentälle. Se on kuitenkin todettava, että kauniiden kuvien aikaansaamisessa pelkkä hyvä kamera ei riittänyt, vaan tärkeä seikka olivat upeat mallit sekä kaunis maalaistyylinen maisema, jossa silmä ja mieli lepäsivät. Suuret kiitokset Kaktulle ja Futuralle koekaniineiksi ryhtymisestä!

Alkuverryttelyä sekä ratsukolle että kuvaajalle


Hyppääminen aloitettiin helpoilla verryttelyhypyillä ja esteisiin tutustumisella



Vauhdikasta menoa: ei jäänyt epäselväksi, että hyppäämisestä pitivät niin hevonen kuin ratsastaja!

Futura sai paljon kehuja, ja kyllä sen ilmeestä näkikin, että se oli myös itse varsin tyytyväinen suoritukseensa.

Nyt se on todistettu: entisistä ravureistakin voi kuoriutua mainioita esteratsuja!


"Kylläpä tehtiin hyvin töitä", tuumaa itseensä tyytyväinen Futura.

Jos kuvat näyttävät teidänkin näytöillänne hiukan pikselöityneiltä (voi Blogger, minkä teit..), paremmalla laadulla varustetut kuvat voi käydä katsomassa myös kuvagallerian puolella!

torstai 16. huhtikuuta 2015

Kissamaisia terveisiä (PetExpo osa 3)

PetExpossa olivat myös kissat esillä, vaikkakin niin hyvin piilotettuja, että löysin kissaosaston vasta vähän ennen kotiinlähtöä. Olisin mielelläni seurannut koiranäyttelyn lisäksi myös kissanäyttelyä, mutta monen tunnin messuilla seikkailemisen jälkeen olin niin nälästä pökerryksissä, että kahvipannun ja jääkaapin kutsuhuudot veivät voiton ja tyydyin vain kiertämään kissaosaston läpi. Tyhjistä häkeistä päätellen moni kissoista oli ehtinyt jo lähteä messuilta, mutta useiden rotujen edustajia oli edelleen nähtävissä. Messuista ja häkkeihin tirkistelevistä messuvieraista väsyneet ja ärtyneet kissat yritin kiertää häiritsemättä niitä enää enempää, mutta vähemmän ärtyneitä ja joko uteliaasti tai neutraalisti yleisöön suhtautuneita kissoja kävin mahdollisuuksien mukaan myös varovasti kuvaamassa. Alla on vielä kuvien ja kuvatekstien muodossa tunnelmia PetExpon kissaosastolta.

Eri kissarotujen edustajista parhaiten jäi mieleen karvaton kissa, jollaisia pääsin näkemään ensimmäistä kertaa aivan
 omin silmin. Olen vierastanut karvattomia kissoja, vaikka karvattomista koirista kyllä olen oppinut pitämään
pariin sellaiseen tutustuttuani. Tämä karvaton kissa kuitenkin vaikutti oikein mukavalta otukselta ja jaksoi olla
ympäristöstään ja myös meistä uteliaista messuvieraista kiinnostunut vielä viimeisen messupäivän lähetessä loppuaan.

Tämä raitakissa - liekö bengalinkissa rodultaan - osasi laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja viestitti
uteliaille silmäpareille, että siinähän toljotatte, mutta tällä kissalla on nyt pesuhetki kesken.

Kissojen kuvaamisessa lisähaasteita toivat ensinnäkin häkit, joissa kissoja pidettiin messuosastolla:
 tietyssä kulmassa kuvattuna ja tarkennuksen osuessa kissaan häkin säleikön takana kuvat kissoista 
onnistuivat ihan kohtuullisesti. Toinen haastava tekijä oli vähäinen valo, sillä häkit oli usein 
peitetty kankailla kaikilta muilta paitsi yhdeltä sivulta, jolloin pienet häkit jäivät melko hämäriksi.

PetExpon kissaosastoa. Lemmikeille myytiin jos jonkinlaista tavaraa. Ihmettelin messuilla useaan otteeseen isoja vaunuja,
 joita etenkin koiranäyttelyn kehien ympärillä näkyi runsaasti, ja myöhemmin tajusin niiden olevan koirien vaunuja.
Näköjään kissoille on tarjolla omia, hitusen pienempiä vaunuja. Ja minä kun luulin, että on olemassa vain lastenvaunuja!

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Koiranäyttely ensikertalaisen silmin (PetExpo osa 2)

PetExpon yhteydessä pääsin ensimmäistä kertaa seuraamaan koiranäyttelyä. Olin aluksi enemmän tai vähemmän pihalla siitä, mitä oikein tapahtui, mutta vähitellen aloin erottaa samoja vaiheita kuin poninäyttelyissäkin: Ensin kutsuttiin yhden luokan koirat esittäjineen kehään, ja esittäjät kiersivät kehää yhtä aikaa koiriaan taluttaen. Tämän jälkeen osallistujat ryhmittyivät suorakulmion muotoisen kehän yhdelle sivulle. Koirat esiteltiin yksitellen niin, että ensin tuomari tutki koiran rakenteen ja sen jälkeen koiraa kävelytettiin ja juoksutettiin niin, että tuomari näki koiran haluamistaan suunnista. Vaikka luokissa oli osallistujia varsin maltillisesti, odottavien koirien aika tuntui käyvän pitkäksi. Niinpä olikin mielenkiintoista seurata sekä itse näyttelyn etenemistä ja koirien esittämistä että esittäjien tapoja yrittää pitää koiriensa mielenkiintoa yllä ja ehkäistä pitkästymistä. Luokan lopuksi kerrottiin tulokset ja osallistujat järjestäytyivät palkintojenjakoon.

Koirat esittäjineen kutsutaan kehään.

Yksitellen koirat nostetaan pöydälle...

...jonka päälle ne asetellaan seisomaan mahdollisimman edustavasti, jotta tuomari voi tutkia niiden rakennetta.

Isot koirat välttävät "tutkimuspöydän", sillä ne esitetään tuomarille lattialta käsin.

Rakenteen arvioimisen jälkeen on vuorossa liikkeiden esittäminen kävellen...

...ja juosten.

Sillä aikaa, kun yhtä koiraa esitellään tuomarille, muut odottavat ja yrittävät saada aikansa kulumaan parhaansa mukaan.

Pienet koirat rotuun katsomatta olivat selvästi tottuneet kalastelemaan makupaloja joko hyppien tai kahdella jalalla seisten tai kävellen.

Ennen palkintojenjakoon ryhmittäytymistä luokan osallistujat vielä kiersivät jonossa kehää.
Oletteko olleet koiranäyttelyssä? Kuulen mielelläni kokemuksistanne!

maanantai 13. huhtikuuta 2015

Lemmikit valtaavat Messukeskuksen (PetExpo osa 1)

Siinä, missä moni hevosihminen vietti eilispäivän Tampereella hevosmessuilla, minä kävin ensimmäistä kertaa elämässäni muun muassa koiranäyttelyssä Helsingin Messukeskuksessa PetExpon yhteydessä. Messuilla pääsi näkemään koirien ja kissojen lisäksi ainakin kaneja, frettejä, erilaisia matelijoita, papukaijoja ja lemmikkisiilejä, ja tavallisimmista lemmikkieläimistä paikalla oli iso joukko eri rotujen edustajia. Oli hienoa päästä näkemään näin monia eri lemmikkejä, ja kamera pääsi töihin oikein todenteolla, jotta mahdollisimman moni erinäköinen lemmikki saataisi ikuistettua muistikortille. Näillä näkymin julkaisen runsaan kuvasadon parhaimmistoa ja suosikkieläimiäni useammassa erässä, mutta ensimmäisenä olkoot vuorossa erikoisimmat lemmikit.

Oli kyse sitten hevosista tai kaneista, kirjava väri saa minut ihastumaan.

Tämän kanin värityksestä tuli mieleen ragdoll ja muut vastaavaa väritystä muistuttavalla
värivaihtoehdolla varustetut kissarodut. Oli tämä kani vain niin hieno!

Kaniagility - vai olivatko nämä kanien estekarkelot - oli hyvin mielenkiintoista seurattavaa ensikertalaiselle.

Osaavat ne kanitkin hypätä esteitä!

Papukaija ei ollut turhan tarkka istumapaikastaan: "orreksi" kelpasi varsinaisen esittelijän lisäksi myös terävää nokkaa pelkäämätön yleisö.

Tämä lisko köllötteli kaikessa rauhassa valoisassa terraariossaan ja ilmeisen tietoinen siitä, että lasin takana
vellova ihmismeri ja uteliaat katsojat myöskin pysyisivät sen kanssa turvallisesti eri puolella lasia.

Lemmikkisiilit olivat pieniä ja suloisia mutta piikikkäitä. Ilmeisesti näiden otusten piikit
ovat kuitenkin suomalaisesta luonnosta löytyvän serkkunsa piikkejä pehmeämpiä.

Fretti viihtyi turvassa tutun ihmisen sylissä eikä näyttänyt olevan millänsäkään uteliaista silmäpareista.

Fretti havainnoi ympäristöään agilityradalta käsin.

Frettien agilityn seuraaminen oli mielenkiintoista, sillä tätäkin pääsee hyvin harvoin näkemään.
Kanien estehyppelöille tämä ei kuitenkaan vetänyt vertoja, koska oli niin kovin hidastempoista.

Frettien kohdalla ulkonäkö voi pettää: suloinen mutta viekkaalta pedolta näyttävä otus vaikutti hyvin rauhalliselta ja kiltiltä
lyllertäessään hitaasti radan tehtävältä toiselle - ellei harmittoman vaikutelman ideana ole juurikin huijata katsojaa.

   

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...